Narkolepsia: oireet, syyt ja hoitomahdollisuudet

Narkolepsia on krooninen neurologinen unihäiriö, jossa aivot eivät pysty kunnolla säätelemään unen ja valveen rytmiä. Tämä tila aiheuttaa usein huomattavaa epämukavuutta yllättävien ”unikohtausten” vuoksi, jotka voivat tapahtua mihin tahansa aikaan päivästä, vaikka henkilö olisi levännyt hyvin. Vaikka narkolepsia on suhteellisen harvinainen, sen vaikutus jokapäiväiseen elämään voi olla merkittävä.

Tyypilliset narkolepsian oireet

Narkolepsian oireet voivat vaihdella, mutta muutamat niistä ovat erityisen tunnusomaisia:

1. Voimakas päiväaikainen uneliaisuus (Excessive Daytime Sleepiness, EDS)
Tämä on narkolepsian pääasiallinen oire. Sairastavat kokevat usein hallitsematonta väsymystä ja nukahtelua päivän aikana, vaikka yöuni olisi ollut riittävä. Tämä voi vaikeuttaa työntekoa, autoilua ja muita arjen toimintoja.

2. Katapleksia
Katapleksia on äkillinen lihasjänteyden menetys, jota voi laukaista voimakas tunne, kuten nauru, viha tai pelko. Katapleksian aikana henkilö voi menettää lihaskontrollin, mutta pysyy tajuissaan.

3. Unihalvaus
Narkolepsiaa sairastavat kokevat usein unihalvausta – tilaa, jossa ei pysty liikkumaan tai puhumaan nukahtamisen tai heräämisen hetkellä. Henkilö on tajuissaan, mutta keho on tilapäisesti halvaantunut.

4. Hypnagogiset ja hypnopompiset hallusinaatiot
Erittäin todentuntuisia hallusinaatioita, jotka ilmenevät nukahtamisen (hypnagogiset) tai heräämisen (hypnopompiset) yhteydessä. Ne voivat olla pelottavia ja aiheuttaa tunnetta, että on jumissa unen ja todellisuuden välillä.

5. Mikro-unet
Henkilö voi hetkellisesti nukahtaa huomaamattaan – vain muutamaksi sekunniksi – vaikka vaikuttaa hereillä olevalta.

Narkolepsian syyt

Narkolepsia liittyy oreksiini- eli hypokretiini-nimisen välittäjäaineen puutteeseen. Hypokretiinin puutos voi johtua autoimmuunireaktiosta, jossa immuunijärjestelmä hyökkää oreksiiniä tuottavien hermosolujen kimppuun.

Mahdollisia riskitekijöitä:

• Perinnöllinen alttius: Harvinaista, mutta jotkin geenit voivat lisätä riskiä.

• Immuunijärjestelmän häiriöt: Infektiot ja autoimmuunisairaudet voivat vaikuttaa.

• Aivovammat: Harvinaisissa tapauksissa narkolepsia voi johtua aivovauriosta, esim. pään iskusta.

Narkolepsian diagnosointi

Diagnoosi voi olla haastava, koska oireet muistuttavat usein muita unihäiriöitä tai psyykkisiä sairauksia (kuten masennusta tai unettomuutta).

Yleisiä tutkimuksia:

• Polysomnografia (PSG): Yöaikainen unitutkimus, joka mittaa aivoaaltoja, silmien liikkeitä, lihasaktiivisuutta ja sydämen sykettä.

• MSLT-testi: Päiväaikainen tutkimus, joka mittaa nukahtamisnopeutta ja REM-unen saavuttamista.

Narkolepsian hoito

Vaikka narkolepsiaa ei voida parantaa, oireita voidaan hallita lääkkeillä ja elämäntapamuutoksilla.

1. Lääkitys

• Piristävät lääkkeet: Esim. modafiniili ja metyylifenidaatti.

• Masennuslääkkeet: Erityisesti SNRI-lääkkeet voivat auttaa katapleksiaan ja unihalvaukseen.

• Natriumoksibaatti: Käytetään vaikeampiin tapauksiin – parantaa yöunta ja vähentää katapleksiaa.

2. Elämäntapamuutokset

• Säännöllinen unirytmi: Mene nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä.

• Päiväunet: 15–20 minuutin torkut voivat vähentää uneliaisuutta.

• Liikunta: Säännöllinen fyysinen aktiivisuus parantaa unen laatua.

3. Psykologinen tuki

Narkolepsian kanssa eläminen voi olla henkisesti kuormittavaa. Tukiryhmät ja terapia voivat helpottaa sopeutumista ja parantaa elämänlaatua.

Narkolepsia on vakava unihäiriö, joka vaikuttaa arkeen, mutta oikein hoidettuna sen oireet voidaan hallita. Jos epäilet oireita, käänny lääkärin puoleen mahdollisimman aikaisin. Aikainen diagnoosi ja hoito parantavat elämänlaatua.

Laadukas yöuni on erityisen tärkeää narkolepsiapotilaille. Valitse laadukkaat vuodevaatteet Savashome-verkkokaupasta ja tee nukkumisympäristöstäsi mahdollisimman mukava ja palauttava.